Mukavan positiivinen uutinen meistä

Uusimmat Keskustelu Yleistä Uutiskulma Mukavan positiivinen uutinen meistä

Esillä 13 viestiä, 1 - 13 (kaikkiaan 13)
  • Julkaisija
    Viestit
  • LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä vanhatyttö
    vanhatyttö Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 12.08.2009
    Kirjoituksia: 49
    Vastauksia: 1748

    suomalaista koulujärjestelmää ylistávä kirjoitus ABC-lehdessä. Artikkeli taitaa olla ”uusinta”, mutta sen perássá on mielenkiintoisia lukijoiden kommentteja kaikkialta espanjankielisestá maailmasta. Hmmmm… 🙂 Mites on kouluikäisten lasten vanhemmat – pitáäkö artikkeli paikkansa ???

    ABC. es

    El país nórdico lidera el informe PISA con una enseñanza gratuita que pone en Primaria a los profesores más preparados

    Los niños finlandeses de hoy estarán el día de mañana entre los profesionales más preparados del mundo. No lo predice ninguna bola de cristal, lo auguran datos objetivos. Desde que la OCDE comenzara en el año 2000 a elaborar su informe PISA, Finlandia ha acaparado los primeros puestos del podio en Europa por su excelente nivel educativo.

    Apenas un 8% de los alumnos finlandeses no terminan sus estudios obligatorios, frente a un 30% de españoles que no acaban el Bachillerato. Dispuesto a dar con la clave del éxito finlandés, el psicólogo escolar y entonces director del colegio Claret de Barcelona, Javier Melgarejo, comenzó a estudiar su sistema educativo hace más de una década. Su primera sorpresa fue constatar que a los 4 y 5 años menos de la mitad de los niños finlandeses acuden a guarderías y no empiezan el colegio hasta los 7 años. Dos años después, sus puntuaciones son mejores que el resto de los países estudiados por la OCDE.

    Durante los primeros seis años de la primaria los niños tienen en todas o en la mayoría de las asignaturas el mismo maestro, que vela por que ningún alumno quede excluido. Es una manera de fortalecer su estabilidad emocional y su seguridad. Hasta 5º no hay calificaciones numéricas. No se busca fomentar la competencia entre alumnos ni las comparaciones.

    La educación gratuita desde preescolar hasta la universidad incluye las clases, el comedor, los libros y hasta el material escolar aunque si alguien lo pierde está obligado a pagárselo. La jornada escolar suele comenzar sobre las 8,30-9 de la mañana hasta las 3 de la tarde, con el paréntesis del almuerzo a las 12-12,30 horas. En total, suman 608 horas lectivas en primaria, frente a las 875 horas de España, con deberes en casa que no son excesivos. ¿Cómo consiguen mejores resultados en menos tiempo?

    «El éxito finlandés se debe a que encajan tres estructuras: la familia, la escuela y los recursos socioculturales (bibliotecas, ludotecas, cines…)», explica Melgarejo. Los tres engranajes están ligados y funcionan de forma coordinada. «Los padres tienen la convicción de que son los primeros responsables de la educación de sus hijos, por delante de la escuela» y complementan el esfuerzo que se hace en el colegio.

    «En Finlandia el 80% de las familias van a la biblioteca el fin de semana», añade el psicólogo escolar catalán, para quien este estímulo de la lectura en casa resulta fundamental. El sistema social finlandés contribuye con numerosas ayudas oficiales a las familias, que pueden conciliar su trabajo y la atención a sus hijos.

    Existe una herencia cultural luterana basada en la responsabilidad que fomenta la disciplina y el esfuerzo, a la que también acompaña una climatología que empuja a encerrarse en casa, pero estos factores también están presentes en otros países vecinos, como Suecia o Dinamarca, que disfrutan de mayor nivel económico y sin embargo figuran varios puestos por debajo en PISA. «No son las variables socioeconómicas las determinantes», subraya Melgarejo.
    De maestros, los mejores

    La diferencia radica en la elevada calificación académica del profesorado en Finlandia, principalmente en educación primaria. «Los finlandeses consideran que el tesoro de la nación son sus niños y los ponen en manos de los mejores profesionales del país», destaca el exdirector del colegio Claret de Barcelona.

    Los mejores docentes se sitúan en los primeros años de enseñanza, donde se aprenden los fundamentos de todos los posteriores aprendizajes. Se considera que hacia los 7 años el alumno se encuentra en la fase más manejable y es cuando realiza algunas de las conexiones mentales fundamentales que le estructurarán toda la vida. Por eso, se considera esencial seleccionar a quien ayudará en este proceso.

    Para ser maestro se necesita una calificación de más de un 9 sobre 10 en sus promedios de bachillerato y de reválida y se requiere además una gran dosis de sensibilidad social (se valora su participación en actividades sociales, voluntariado…). Cada universidad escoge después a sus aspirantes a profesores con una entrevista para valorar su capacidad de comunicación y de empatía, un resumen de la lectura de un libro, una explicación de un tema ante una clase, una demostración de aptitudes artísticas, una prueba de matemáticas y otra de aptitudes tecnológicas. «Son las pruebas más duras de todo el país», asegura Melgarejo. Al proceso de selección le sigue una exigente licenciatura y periodos de prácticas.

    No es de extrañar que los profesores estén muy bien considerados socialmente en Finlandia. «Es un honor nacional ser maestro de Primaria», aseguró el pasado 25 de septiembre en Madrid Jari Lavonen, director del Departamento de Formación al Profesorado de la Universidad de Helsinki.

    Harri Skog, secretario de Estado de Educación de Finlandia desde 2006, resumía en una frase la importancia de este proceso: «La educación es la llave para el desarrollo de un país». Por eso el país nórdico dedica del 11 al 12% de los presupuestos del estado y los ayuntamientos a financiar este modelo de educación. «Es una política inteligente que les está dando fruto», considera Melgarejo, sin las presiones de Corea o Japón, otros países destacados en PISA.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä pasipa
    pasipa Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 15.08.2012
    Kirjoituksia: 3
    Vastauksia: 131

    Se etta suomen koululainen on ahkera ja opinhaluinen, riittaa monesti kun katsoo ikkunasta ulos.
    Ei paljoa innosta lahtea ulos vaan mieluummin lukee laksynsa.

    Onkohan nuo opetukset edes millanlailla verrannollisia esim espanjan ja suomen valilla?
    Ja vaaditaanko taalla samalla tavalla osaamista kuin suomen kouluissa?
    Jos nyt ajatellaan vaikkpa vain kielenopetusta niin kun espanjalainen on suorittanut koulunsa loppuun
    niin kylla hanen vaikkapa englanninkielen taso on ihan suomen ensimmaisen tai toisen vuosikurssin tasoa.
    Muita vieraita kielia tuskin osataan yhta lausetta enempaa, jos sitakaan.

    Yksityiskoulut ovat tietysti asia erikseen ja minun oletus on etta niista ne Espanjan tulevat ”paattajat” parhaisiin virkoihin
    sitten lopulta valmistuvat/tulevat.

    Ne kerrat kun olen ihan uteliaisuudesta mennyt katsomaan espanjalaisia kirjastojakin niin eipa niitakaan voi verrata (mita olen nahnyt) suomen tasoon.
    Ja tuo koulunsa taalla keskeyttaneiden prosentti ei minua ainakaan yllata mitenkaan.
    Perusespanjalainen on laiska ja se tarttuu helposti myos lapsiin.
    Ihan samoin kuin koyhyys tai syrjaytyneisyys periytyy, sama kaava.

    Meneppa vaikka johonkin ostoskeskuksen parkkihalliin.
    Paaoven edessa on kasoittain autoja sikinsokin ja vaarin parkkeerattuna ja parkkihalli lahes tyhjana.
    Se kuvastaa sita ajatusta monessa, mahdollisimman helpolla ja vahalla vaivalla..

    Mutta hyva etta kotimaamme Suomi saa positiivista palautetta.
    Eikos Costalla oleva suomikoulukin ole valittu ihan karkikastiin tassa maassa.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä vanhatyttö
    vanhatyttö Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 12.08.2009
    Kirjoituksia: 49
    Vastauksia: 1748

    Nyt Pasipa sinulta lipsahti oikein paksua sitá itseáán. Ja heräsi kysymys, että mistá páin suomea mahdatkaan kirjoitella…Kuhmostako??? }:)

    Jos espanjalainen sanomalehti kirjoittaa kauniisti ja kunnioittavasti meidán systeemistá ei se edellytá meiltá loan heittoa. Ei me tulla enáä yhtáán paremmiksi vaikka kuinka halveksivasti suhtautuisimme. }:)

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä pasipa
    pasipa Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 15.08.2012
    Kirjoituksia: 3
    Vastauksia: 131

    Ehkapa otit sanani turhan tarkasti.
    Jos luet vaikka kohdan vieraidenkielten opetuksesta, voitkos olla eri mielta?
    Monekos espanjalaisen nuoren koulunsa paattaneen kanssa olet kuullut puhuvan vaikkapa sujuvaa englantia?
    Ehka sinulla ei ole autoa, joten ett tieda miksi vertasin tuota paaovien eteen ja mahdollisimman lahelle parkeeraamista.
    Tarttuvana laiskuutena. Perusespanjalainen ei astu askeltakaan enmpaa kuin on tarpeellista.
    Sama patee koulutukseen, kylla se hyvinvointi on periytyvaa myos tassa maassa, ja painvastoin.

    Heittele siella vaikka voltteja ilosta etta kotimaatasi kehutaan jossain mediassa tallakin.
    Sitten olet varmasti ihan paa pyoralla koko ajan, Suomeahan kehutaan lahes maailmannavaksi nykyaan joka puolella maailmaa
    ja rankataan ykkospaikkoja sille.
    Minakin iloitsen suomen kehuista, mutta jatan ne voltit heittamatta koska henkinen kotini on enemman espanjassa.
    Nyt, kun olen saanut siihen mahdollisuuden ja omilla ehdoillani.

    Missaan tapauksessa en heittanyt lokaa Espanjasta, kerroin vain rehellisen mielipiteeni miksi suomea kehutaan ja ihan syysta 🙂
    Tee nyt sitten vaikka harakiri kerien mutta suomen peruskoulutus on mielastani espanjaan verratuna kuin taivas ja maa.
    Ja sinako sen estat minua sanomasta, epailen. Vai aiotko viela vanhantyttona Francon paikalle?

    Ja olen syntyperainen Helsinkilainen. Voikun oliskin Kuhmosta.
    Mina en olisi tulossa takasin Espanjaan, jos olisin taalla kotimaassani onnellinen.

    Joten tuo olettamuksesi ”paremmaksi tulosta” meni ihan niitten ilosta heittelemisiesi volttien piikkin.
    Ja katsele ihan vain omia housujasi, jos paksua ja varmasti myos loysakin tallakertaa loytyikin sielta! 🙂

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä vanhatyttö
    vanhatyttö Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 12.08.2009
    Kirjoituksia: 49
    Vastauksia: 1748
    pasipa kirjoitti:

    Ehkapa otit sanani turhan tarkasti.
    Jos luet vaikka kohdan vieraidenkielten opetuksesta, voitkos olla eri mielta?
    Monekos espanjalaisen nuoren koulunsa paattaneen kanssa olet kuullut puhuvan vaikkapa sujuvaa englantia?
    Ehka sinulla ei ole autoa, joten ett tieda miksi vertasin tuota paaovien eteen ja mahdollisimman lahelle parkeeraamista.
    Tarttuvana laiskuutena. Perusespanjalainen ei astu askeltakaan enmpaa kuin on tarpeellista.
    Sama patee koulutukseen, kylla se hyvinvointi on periytyvaa myos tassa maassa, ja painvastoin.

    Heittele siella vaikka voltteja ilosta etta kotimaatasi kehutaan jossain mediassa tallakin.
    Sitten olet varmasti ihan paa pyoralla koko ajan, Suomeahan kehutaan lahes maailmannavaksi nykyaan joka puolella maailmaa
    ja rankataan ykkospaikkoja sille.
    Minakin iloitsen suomen kehuista, mutta jatan ne voltit heittamatta koska henkinen kotini on enemman espanjassa.
    Nyt, kun olen saanut siihen mahdollisuuden ja omilla ehdoillani.

    Missaan tapauksessa en heittanyt lokaa Espanjasta, kerroin vain rehellisen mielipiteeni miksi suomea kehutaan ja ihan syysta 🙂
    Tee nyt sitten vaikka harakiri kerien mutta suomen peruskoulutus on mielastani espanjaan verratuna kuin taivas ja maa.
    Ja sinako sen estat minua sanomasta, epailen. Vai aiotko viela vanhantyttona Francon paikalle?

    Ja olen syntyperainen Helsinkilainen. Voikun oliskin Kuhmosta.
    Mina en olisi tulossa takasin Espanjaan, jos olisin taalla kotimaassani onnellinen.

    Joten tuo olettamuksesi ”paremmaksi tulosta” meni ihan niitten ilosta heittelemisiesi volttien piikkin.
    Ja katsele ihan vain omia housujasi, jos paksua ja varmasti myos loysakin tallakertaa loytyikin sielta! 🙂

    Silleesä.. Sinulla muuten mielenkiintoisesti vaihtuu tyyli tuossa kirjoituksen edistyessá… 8)

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä pasipa
    pasipa Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 15.08.2012
    Kirjoituksia: 3
    Vastauksia: 131

    😛 Missapain ma nyt sitten harhailen tyylissani, ootsa alkanut fanittaa mua kun jo tunnet minut paremmin kuin mina itse?
    Yes, saanko nyt hetken ajatella etta mulla on edes yksi fani taalla.
    Please, ala riko lumoustani. 🙂

    ps.
    Moni on kehoittanut nyt laiskistuessani ja kohta muuttaessani naapuriisi..,
    etta alkaisin kirjoittaa enemmankin, vaikkapa kirjaa viela aika lyhyesta mutta vaiherikkasta elamastani.
    Mitas mielta olet, kannataisiko?
    Ja se naputus ei siis tule paastasi 😛 , vaan mun teclasta.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä vanhatyttö
    vanhatyttö Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 12.08.2009
    Kirjoituksia: 49
    Vastauksia: 1748
    pasipa kirjoitti:

    😛 Missapain ma nyt sitten harhailen tyylissani, ootsa alkanut fanittaa mua kun jo tunnet minut paremmin kuin mina itse?
    Yes, saanko nyt hetken ajatella etta mulla on edes yksi fani taalla.
    Please, ala riko lumoustani. 🙂

    ps.
    Moni on kehoittanut nyt laiskistuessani ja kohta muuttaessani naapuriisi..,
    etta alkaisin kirjoittaa enemmankin, vaikkapa kirjaa viela aika lyhyesta mutta vaiherikkasta elamastani.
    Mitas mielta olet, kannataisiko?
    Ja se naputus ei siis tule paastasi 😛 , vaan mun teclasta.

    Mikset muuttaisi meille! Katsos, silloin lumous sáilyisi varmimmin ja voisit naputella tuossa minun vieressäni. Voisit kirjoittaa vaikka psykologisen opaskirjan turhautuneille vanhoillepiioille… 8)

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä pasipa
    pasipa Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 15.08.2012
    Kirjoituksia: 3
    Vastauksia: 131

    Tarkea pointti unohtui?

    Saisin asua edullisesti varmasti?

    Sorry, olen muutamassa Malagaan ja puhut me muodossa, tulen vain mustasukkaiseksi jossain vaiheessa ja alan hakata sinua, vaikka 😛 ja voit tarvita noita aurinkolasejasi muuhunkin.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä suomenkielinenpalvelutoimisto
    suomenkielinenpalvelutoimisto Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 31.08.2010
    Kirjoituksia: 12
    Vastauksia: 3367

    pisti silmaan tama kommentti,

    Apenas un 8% de los alumnos finlandeses no terminan sus estudios obligatorios, frente a un 30% de españoles que no acaban el Bachillerato.

    8% suomalaisista ei paata pakollista oppimaaraa (peruskoulu?)kun taas vastaavasti 30% espanjalaisista ei saa paatoksen lukiota.

    Hemmetin hyva vertaus.

    Koulutuksen arviointi

    Lukutaito on ollut perinteisesti kansakunnan koulutuksen mittari, mutta nykyään koulutuksen tasoa arvioidaan maailmanlaajuisesti entistä tarkemmin, muun muassa PISA-tutkimusten avulla. Suomi on pärjännyt näissä peruskoulun tasoa mittaavissa tutkimuksissa hyvin, mutta sen sijaan yliopistojen tasoa mittaavissa tutkimuksissa sijoitukset eivät ole olleet kovin korkeita. Helsingin yliopisto ja Teknillinen korkeakoulu ovat yleensä sijoittuneet parhaiten näissä listauksissa.

    Vain puolet opiskelijoista valmistuu enintään seitsemässä vuodessa ja 25 % ei koskaan valmistu. Ongelmat ovat maantieteellisesti keskittyneitä erityisesti Helsingin alueelle ja aloittain erityisesti yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden aloille.

    Sitten taas Espanjassa eivat parhaat oppilaat lukiosta tule yksityisista kouluista vaan julkisen puolen kouluista.

    http://www.laprovincia.es/sociedad/2012/07/09/promocion-10-instituto-10/468609.html

    http://www.abc.es/agencias/noticia.asp?noticia=1195179

    Etta pystyisi arvioimaan tilannetta ihan realistiselta pohjalta pitaisi olla perus fakta tiedot molemmista maista eika pelkastaan tilasto tietoa.

    Mutta joka tapauksessa minun mielestani Suomi on yliarvostettu ja Espanja aliarvostettu.

    Ja Espanjasta voin puhua pitkan ajan kokemuksesta. Olen ollut mukana seuraamassa koululaitosta, sen vaikeuksia ja edistysta vuodesta 1988.

    Tyttareni luokalta (lukio)suurin osa on lahtenyt tana syksyna yliopistoihin opiskelemaan; laaketiedetta, hammaslaaketiedetta, oikeustieteelliseen, liiketaloudelliseen ym. kaikki julkisen koulun kasvattamia ja joilla monilla siirtolais tai ulkomaalaistausta, taalla syntyneita tai tanne lapsena tulleita.

    Ja ihan tavallisten peruskoulutuksen saaneitten duunareitten lapsia.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä pasipa
    pasipa Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 15.08.2012
    Kirjoituksia: 3
    Vastauksia: 131

    Saatat olla oikeassa noissa tilastoissasi, en vaita vastaan. 😉 Tilastojahan riittaa maailmassa.

    Lahinna mista puhuin on niiden paikallisten tuttavieni kautta tuluutta totuutta ja mita olen huomannut itse.
    Ns. hyvissa ja arvostetuimmissa toissa olevat vanhemmat (mm. laakari ja juristi) ja heidan espanalaiset lapsensa opiskelevat.

    Sitten taas tunnen muurareita ja muita ns. perustyon tekijoita, heidan lapsensa jattavat helposti koulun kesken ja jaavat
    pyorimaan siihen jalkoihin ja odottamaan etta saisivat jotain toita edes ja koulu ei kiinnosta.
    Korostan, en yleista tata, puhun vain omasta kokemuksitani seurattuani arkielmaaa eri perheissa.

    Tunnen kylla myos muutamia ruotsalaisia, suomalaisia ja tanne kouluun tulleita jo vuosia suomessa koulua kayneita nuoria
    ja he ovat kylla kaikki sanoneet etta espanjassa koulunkaynti on ihan lastenleikkia verrattuna Ruotsin/Suomen opetukseen
    ja Espanjassa paljon helpompaa? Ovat paljon edempana opinnoissaan samanikaisiaan jo tanne tullessaan.
    Jopa joidenkin motivaatio on laskenut niin etta jattavat koulunsa kesken kun eivat jaksa olla tunnilla kun on liian helppoa.
    Mutta tamakin asia on tietysti hieman myos omasta halusta oppia, opiskella ja myos korvien valista kiinni oleva asia.

    Ja tuo on varmaan tosi etta ns. perusmaahanmuuttajilla varsinkin koyhemmista maista on varmasti taalla paremmat mahdollisuudet
    saada opiskella ja saada hyva koulutus. Samapa se heilla on missa he asuvat, varmasti saavat parempaa koulutusta kuin omassa kotimaassaan.

    Mutta edellenkaan en anna periksi siita etta minusta ihan se perusespanjalainen on kylla aika mielellaan tekematta mitaan
    kuin etta tarttuisi toihin ja teksisi sen pois, mielellaan se mañana otetaan siihen sitten mukaan.
    Menenpa vaikka ostamaan jotain, helopsti saa vastauksen ”depende de” tai ”no se” ja ainakaan kukaan ei ota sinuun yhteytta jos sita pyydat jotain erityista, jos ei ole kysymyksessa suurinpiirtein puhelinmyyja.

    En muista sita sananlaskua mika se oli ihan tarkalleen espanjaksi mutta menee suomeksi jotenkin niin etta ”5 katsoo kun yksi tekee tyota”,
    (oli ensimmaisia asioita joista espanjanopettajani kertoi puhuessaan maanmiehistaan aikoinaan) ja sen kylla huomaa ihan varsinkin viela silloin kun rakennettiin jotain. Yksi muurasi ja 5 katsoi vieresta.
    Tunnen myos kylla espanjalasia joilla tyomoraali on erilainenkin ja turha tata on yleistaa, kaipa se on joka puolella sama juttu, laiskoja ja ahkeria.
    Mutta helpostihan ne asiat, niin lasikuus kuten myos ahkeruus ovat ihan perheen peruja ja malli otetaan sielta…, missa tahansa. 🙂

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä suomenkielinenpalvelutoimisto
    suomenkielinenpalvelutoimisto Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 31.08.2010
    Kirjoituksia: 12
    Vastauksia: 3367

    Naissa tapauksissa heraa kysymys etta millahan kielella se motivaatio naissa tapauksissa menee….

    ”Tunnen kylla myos muutamia ruotsalaisia, suomalaisia ja tanne kouluun tulleita jo vuosia suomessa koulua kayneita nuoria
    ja he ovat kylla kaikki sanoneet etta espanjassa koulunkaynti on ihan lastenleikkia verrattuna Ruotsin/Suomen opetukseen
    ja Espanjassa paljon helpompaa? Ovat paljon edempana opinnoissaan samanikaisiaan jo tanne tullessaan.
    Jopa joidenkin motivaatio on laskenut niin etta jattavat koulunsa kesken kun eivat jaksa olla tunnilla kun on liian helppoa.
    Mutta tamakin asia on tietysti hieman myos omasta halusta oppia, opiskella ja myos korvien valista kiinni oleva asia.”

    haluaisin ihan mielellani tutustua vaikka Suomessa koulunsa pitkalle kayneen nuoren joka taalla sanoo lukiosta etta on lastenleikkia ja saa hyvat pisteet jatkoa varten.

    pitkalle muulla kielella opiskelleet ovat vaikeuksissa etenkin alkuaikoina opiskelussa ja jaavat helposti jalkeen.

    tietysti perhe on tassa hyvin vaikuttavassa asemassa; mita malleja annetaan, jopa se miten vanhemmat omaa tyota arvostavat, puhuvat tyostaan, yleisesta suhtautumisesta tyohon ja sen mukanaan tuomaan vastuuseen, tyokavereihin ym. antaa lapselle esimerkkia.

    Mutta on sitten olemassa topiikkeja jotka eivat pida paikkaansa ollenkaan kun katsellaan koko vaestoa.

    http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2012/02/Syrjaytyminen.pdf

    Jos Suomessa on syrjaytyneita nuoria noin 50 000 niin sehan on 1% koko vaestosta, entas nuorisosta?

    Entas Espanjassa jossa ei syrjaytyneita ole laskettu taas, tieto tyottomista;

    El paro en menores de 25 años ha registrado un nuevo récord en mayo al alcanzar el 52,1%. El desempleo juvenil ha crecido cinco décimas con respecto al mes anterior cuando se situó en el 51,6%, según datos facilitados por la oficina estadística comunitaria, Eurostat.

    Alle 25 vuotiaitten tyottomyys meni 52,1%.

    Minulla tuosta yleisesta laiskuudesta minka mainitset ei ole samaa kokemusta, mina en pida takalaisia laiskoina ollenkaan.Naiset varsinkin tekevat valtavan maaran tyota.

    Onhan Suomessa niin kuin muissakin Pohjoismaissa suuret maarat alikoulutettuja nuoria.

    Missa Suomen koululaitos on mennyt vikaan–Miten koululaitos tuottaa kiusaajia? ja epamiellyttavia nuoria? Tunteettomia ja itsetuhoisia PISA kymppeja? Vai opettaako koululaitos kyynarpaa taktiikkaa kayttamalla saamaan hyvia arvosanoja?

    Mielestani hyvat arvosanat ja huono kaytos ovat ristiriidassa toistensa kanssa??

    http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/52677-koulu-alkaa-12-500-kiusattua-saisi-helposti-avun

    http://yle.fi/uutiset/suorituspaineet_ajavat_tytot_jopa_itsemurhaan/6219998

    ”Suomalaisnuoret ovat maailman itsetuhoisimpia” lainaus raportista.

    http://www.lapsiasia.fi/c/document_library/get_file?folderId=101063&name=DLFE-8152.pdf

    Lapsi ja nuorisotyo ja siihen erityisvarojen antaminen on varmaan ihan yhta tarkeaa seka Suomessa etta taalla ja erityinen sosiaalipolitiikka. Taas ongelmien maton alle lakaiseminen tai kovat talouspolitiikat jossa ihmista arvostetaan sen mukaan kuin paljon han yhteiskunnalle tuottaa ja kun tuotto loppuu ei ihmisella enaa ole arvoa.

    Tasta hyva esimerkki taman maan kova suhtautuminen sosiaalisiin ongelmiin ja niitten ylitse kaveleminen.

    Tulee mieleen ihan vanhat ajat, yla ja alakerran vakea.

    Toinen hyva esimerkki on Suomessa nuorten sairaitten, useasti psyykkisesti, ”unohtaminen” elakkeelle kun ei ole halua tarjota kallista hoitoa.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä pasipa
    pasipa Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 15.08.2012
    Kirjoituksia: 3
    Vastauksia: 131

    Latasit hurjat maarat tietoa Suomen tilastoista, koulukiusaamisesta ja muusta.
    Pahasta olostahan se kertoo. Eipa siella hurraata huudeta useinkaan kun ulos astut, kylla ilmastolla on siina suuri merkitys.
    Mutta mista tulee se kiusaamisen tarve ja missa sita esintyy. Onko se jo tehty asiaksi joka alkaa ruokkia itse itseaan
    tyyliin etta mita enamman puhutaan, sita enemman sita muka on. Aina sita on ollu, ei vain ole puhuttu siita.
    Valilla tulee tunne jopa siita etta se on asia jolla kalastetaan kuuluisuutta kun vaikkapa suosio levymarkkinoilla alkaa hiipua.
    johan loytyy ostikko hetken paasta, ”OLIN KOULUKIUSATTU” tai myos viimeaikoina ”OLIN KOULUKIUSAAJA”.

    Asioita nostetaan helposti poydalle ja sitten tulee se lumipalloefekti ja kaikilla on asioihin mielipide
    mutta kukaan ei ole sita sanonut kuin vasta sitten kun se on ns. kaikkien huulilla ja julkista. Ja sitten kivittaminen ja syyttaminen saa luvan.

    Ne on kuin muoti, niita aletaan seurata ja sitten kayttaa, sopii ne vartaloon tai ei.

    Siksi kai Espanjan monissa kouluissa on koulupukupakko etta kiusaaminen loppuu silta osin, ett voi haukkua toisen vaatetteita, saatikka kadehtia
    ainkaan kouluaikana. Minusta se on ihan hyva asia ja olisi hyva myos suomessakin.

    Vahan samoin kuin katollisen kirkon pappien pedofilia, kun nakee vaikkapa Espanjassa papin, ensimmaisena tulee mieleen etta onkohan tuokin pedofiili ja sitten vasta miettii etta han on pappi. Kaikki ovat yhtaakkia joutuneet raiskatuksi, minakin, kun kerran tuokin.

    Yhtalailla asioista vaiettiin naissa lapsivarkauksissa ja nyt ne ovat kaikkien huulilla ja kaikki itkevat asiaa.
    Tuntuu etta jokainen one menettanyt veljen, siskon, pojan, tyton ja kun avaat television, se on nyt vuosikymmenten jalkeen vasta puheenaihe
    josta jokainen puhuu ja haluaa olla mukana joukkosurennassa lapsien puolesta.
    Eika siita ole niin kauaa edes kun viimeisia tapauksia on siitakin todettu, n. 20 vuotta.

    Pahuus on vakio, nain se vain on ja kun ihmiselle annetaan joku mahdollisuus, syntyy vallanhimo joka alkaa ohjata,
    olipa kysymys sitten koulukiusaajasta tai lapsivarkaista laakarista joka tehtailee lapsia lapsettomille.
    Aina tulee olemaan ihmisia jotka hyodyntavat jotain, jotta itse selviavat elamassaan paremmin.

    Minulla on tunne etta aina on olemassa joku tietty vakio, ei meista ihmisita tule otsikoiden ja tilastojen kautta parempia.
    Sama jatkuu, ne tavat vain tehda asioita muuttuu niin hyvissa kuin huonoissakin asioissa.

    Mutta eipa Espanjassakaan hyvin voida vaikka valoa onkin. Kylla nuoriso voi huonosti myos Espanjassa.
    Alkoholi ja huumeet ovat lisaantyneet ja kaytto yleistynyt, voisin jopa sanoa etta isomassa maarin kuin viela Suomessa.
    Tai ainakin huumeiden kaytto on julkisempaa ja jotenkin hyvaksyttvampaa espanjassa ihmisten keskuudessa kuin Suomessa.
    Menitpa minne vain, aina on joku kaantamassa satkaa ja lisaamassa siihen vahan potkua.
    Samoin katukauppaa kaydaan hyvin avoimesti ja poliisit katsoo sita vahan lapi kasien.
    Valo tassa maassa antaa ihmiselle energiaa mutta eipa taida auttaa pelkka valokaan tuon valtavan nuorisotyottomyyden
    kourissa pois syrjaytymisesta. Jo reilu vuosi sitten puhutiin paljonkin televisiossa syrjaytymisesta Espanjassa, nuorista joiden motivaatio edes etsia toita kun sita ei ole
    ja jaada kotiin vanhemiensa nurkiin pyorimaan. Myos siita jo silloin etta psyykelaakeidein kaytto Espanjassa on noussut ihan tolkuttomasti, lukuja en kylla muista.
    Myos itsemurhien lisaantymisesta myos Espanjassa puhuttiin. Juuri siella Kanariallakin naapurin 15 v poika teki itsemurhan, ja kaikki hyvin, kukaan ei huomannut mitaan, viisas fiksu poika, sanoivat kaikki mutta asia haudattiin. Siita ei tehty sen isompaa numeroa.
    Samaan aikaan joka paikka oli taynna kuvia kadonneesta 15 vuotiaasta tytosta, ristiriitaista.

    Monen naisen paikka kotona pyorittamassa sita laspirumbaa on kanssa aika urakka.
    Tassa onkin ihan hyva ”varoitus” samalla kaikille jotka miettivat vaikkapa asunnonvaihtoa, katsokaa etta koulu ei ole lahella
    koska olette monesti ihan motissa tunnin aamulla ja tunnin iltapaivalla kun kadut ovat taynna lapsiaan koulusta odottavia aiteja.
    Asuin kerran koulun lahella ja ruuhkan lisaksi meteli on niin helvetillinen etta sita ei kesta helpolla.
    Espanjalainen kun ei osaa puhua, kaikki pitaa huutaa kovaan aaneen.

    Sina puhuit espanjalaistumisestasi suomenkielinenp…,
    joskus sen huomaa myos siina etta ett huomaa sanoissasi, rivienvalissasi arkitodellisuutta, se katoaa kun asuu tarpeeksi kauan ja alkaa ajatella maan tavalla
    ja elama muuttuu niiden ehtojen alaiseksi missa asut. Siita tulee rutiini, itsestaanselvyys.
    Espanjassa on paljon hyvaa, naat kylla monesti asioita etuoikeutetun silminkin ja sinulla on ehka myos mahdollisuus ehka taloudellisestikkin parempaan kuin keskivertoperheilla tassa maassa.
    Olet varmasti hyva aiti, tehokas tyontekija, pidat itsesi ajantasalla elamassa, paivitat tietoasi etc., se sama siirtyy lapsiisi.
    Mutta olet jo kuin osa tata maata elamasi kautta.
    (Ystavalleni kavi samoin, han asui Kanarialla 32 vuotta ja kun luen sinun tekstejasi, han tulee helposti mieleeni ajatuksineen)

    Suomessa on paljon hyvaa, paljon paremmin kuin Espanjassa, ja sitten painvastoin.., riippuen mika siina elamassa sitten on tarkeaa kullekkin.

    Katselen tata kaikkea tulevaisuudessa myos hieman etuoikeutetun ja valilla hyvinkin huvittunein silmin
    ja minulla on myos aikaa huomata, tarkkailla asioita, vertailla niita monien maiden kesken missa olen asunut.

    Ei rasitteita lapsista joita pitaisi kouluttaa tai heidan elamaa turvata, olla huolisaan vain ihan omasta itsestaan ja sitakaan en kylla enaa liioin ole.
    Koetan pysya kartalla ja sekaan ei aina ole niin tarkeaaa. Joskus on parempi kun sulkee silmansa ja korvansa joltain
    ja aina voin lahtea muualle jos taalla ei tunnu silta etta haluan asua. Unelmia pitaa olla, ne vie elamaa eteenpain.
    En mina ole liioin huolissani muusta kuin siita etta elama itsessaan ei ole enaa elamaa
    ja alkaa muodostua teatteriksi jota eletaan maailmanlaajuisesti realitysarjojen ehdoilla epatodellisuudessa myos ihan arkielamassa.
    Televisio tunkee sita tyrkky muovi-ihmista tuutin taydelta joka ohjelmassa, joka maassa.
    Kun kyllastyn, voinhan etsia paikan jossa saan olla katsomatta niita.

    Olen itsekas.., ja vastuussa vain itsestani ja itselleni. Ja vapaa vaihtamaan maisemaa tarvittaessa.

    Liittykohan tama kaikki edes tahan kaikkeen, onko sillakaan mitaan valia.
    Ei ole odotuksia etta joku ottaa tasta onkeensa, kunhan selvitin ajatustani nain aamusta.

    Hauskaa elamaa Espanjassa, maailmassa.
    Minun matkani sinne alkaa pian, perjantaina autoni nokka kaantyy kohti Malagaa.
    Ehkapa kerron sitten jokus lisaa kun olen kotiutunut.
    Siihen asti. Adios.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä suomenkielinenpalvelutoimisto
    suomenkielinenpalvelutoimisto Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 31.08.2010
    Kirjoituksia: 12
    Vastauksia: 3367

    Pidan kirjoitustasi erittain hyvana vaikken olekaan monesta asiasta samaa mielta.

    Meilla kaikillahan on oma elaman filosofia, useasti vuosien varrella kertynyt omien kokemusten kautta tai vaikka vaan seuraamalla vieresta.

    Mikaan ei ole itsestaan selvaa tassa maailmassa joten mitaan et voi ottaa itsestaan selvana asiana.

    Tietysti mulla on liian lahelta ja tunteella asioita tarkasteleva katsomus vaikka yritan, yritan kovasti olla tasapuolinen ja oikeudenmukainen.

    Periaatteessa ihmista vastaan tulevat ongelmat, surut, ikavyydet ovat vakioita mutta miten kukin niista selviytyy tai toipuu on hyvin henkilokohtaista.

    Minkalaisilla voimavaroilla kukin on varustettu ja mita voimavaroja voi opetella; voit taipua mutta et voi menna poikki.

    Jos et kotoa saa lahjaksi hyvia ”evaita” se ei tarkoita etta olisit loppuelamaksi tuomittu tyhmalaan, eika huonoja kotioloja, koyhyytta, koulutuksen puutetta ym. voi kantaa selassaan riippana loppuelamaa, voi myos ottaa vastuun omasta elamasta ilman tekosyita ja muille syyta tyontamalla.

    Mutta paatosten teko ja omasta elamasta vastuun ottaminen tuo mukanaan tuon vastuun ottamisen ja jos sita ei ole voi sita myos oppia.

    Itseaan kunniottava ja rakastava ihminen osaa sanoa EI josta johtuen han ei joudu hulluihin juttuihin mukaan toisia miellyttaakseen.

    Elamassa sinulla on vain yksi ihminen joka on kanssasi aina ja se ihminen olet sina itse.

    Opi tietamaan mika sinulle on hyvaa tassa elamassa.

    Kypsa ihminen tietaa omat rajansa ja kunniottaa toisten rajoja. Vastuullinen ja rakastava ystava kulkee sinun rinnallasi vaikeuksien hetkella, ei kanna sinua selassaan.

    Anteeksianto, kiitollisuus, rakkaus,vastuu ovat perustaitoja elamassa.

    ”Perdonar no es lo mismo que justificar, excusar u olvidar. Perdonar no es lo mismo que reconciliarse. La reconciliación exige que dos personas que se respetan mutuamente, se reúnan de nuevo. El perdón es la respuesta moral de una persona a la injusticia que otra ha cometido contra ella. Uno puede perdonar y sin embargo no reconciliarse, como en el caso de una esposa continuamente maltratada por su compañero.” (”A definition of forgiveness”, por Robert Enright, ”The World of Forgiveness”,

    Hyvaa matkaa! 🙂

Esillä 13 viestiä, 1 - 13 (kaikkiaan 13)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.