Teurastuskomitea ja valtion vararikko

Uusimmat Keskustelu Yleistä Uutiskulma Suomen TV1 lähettää mielenkiintoisen dokumentin Teurastuskomitea ja valtion vararikko

LINKKI
Profiilikuva käyttäjästä vanhatyttö
vanhatyttö Ei kirjautuneena
Liittynyt: 12.08.2009
Kirjoituksia: 49
Vastauksia: 1748

Tämä Espanjan taloustilanteesta puhuminen kyllästyttáä jo. Táállä asuvat, ainakin ne, jotka seuraavat uutisointia, ovat varmasti huomanneet ihan samoin kuin minäkin, että hallitus tekee mitä tahtoo ja kansa protestoi. Lakossa ovat tuomarit, lääkärit, poliisit ja opettajat eiká mitáän tapahdu. Kaikki on turhaa, señor Rajoy tekee mitä tahtoo ja rauhoittelee kansaa sanomalla, että merkkejá paremmasta on jo näkyvissä ja että hallituksen talouspolitiikka on ainoa oikea tie, kaikki muut tiet vievát tuhoon.

Ja muitellaanpas vähän menneitä omasta kotimaastamme. Meilläkin oli paljolti samanlainen tilanne 1950-luvun lopulla. Silloin SUOMI JULISTI ITSENSÄ MAKSUKYVYTTÖMÄKSI, 15.3.1957 !! Ja kaikkea haluttiin leikata ja supistaa:

Lainaan Turun Sanomien pääkirjoitusta 28.5.2001:

Sotasyyllisenä tuomittu Jukka Rangell palasi Väinö Tannerin tavoin näkyvästi julkisuuteen 1950-luvulla.

Rangell oli pääministerinä sotavuosina 1941-43 ja hänet tuomittiin vuonna 1946 sotasyyllisenä kuudeksi vuodeksi vankilaan. Vankeusaika kesti 1946-1949. Tämän jälkeen hän palasi pankkialalla, KOP:n johtokuntaan 1950 ja pääjohtajan apulaiseksi 1954. KOP:n ura kesti vuoteen 1964.

Rangellin komea pankkiura alkoi jo ennen sotia. Hän tuli 1937 Suomen Pankin johtokuntaan ja sen pääjohtajana hän toimi vuodet 1943-1944. Pitkäaikainen edeltäjä oli Risto Ryti – myös sotasyyllisenä tuomittu ja Rangellin edeltäjä myös pääministerinä.

Rangell oli ollut mukana myös urheilutoiminnoissa, mm. olympiakisojen järjestelytoiminnan puheenjohtajana 1938-1940.

Toukokuun 1951 lopulla – runsas vuosi ennen Helsingin olympialaisia – Rangell valittiin tärkeään ja näkyvään luottamustoimeen, SVUL:n puheenjohtajaksi. Tehtävä kesti vuodet 1951-1954. Aiemmin hän oli johtanut järjestöä vuosina 1934-42.

Toinen tunnettu poliitikko ja urheilun harrastaja Väinö Leskinen nousi kesäkuussa 1951 puolestaan TUL:n puheenjohtajaksi. Tässä tehtävässä hän toimi vuodet 1951-55. Aiemmin hän oli ennen sotia mm. TUL:n pääsihteerinä 1940-1943.

Menneet oli sovitettu. SVUL:n johtajan tavoin myös pikku-Väiski oli ollut vankilassa; hän oli saanut viiden kuukauden ehdottoman vankilatuomion ajettuaan autolla juovuspäissään tieltä Kiukaisissa 1948. Leskinen oli vähän myöhemmin kyydillä, kun kansanedustaja Valtteri Kuusela ajoi Eurassa poikajoukkoon. Yksi poika sai surmansa.

Suomalaiset ovat aina osanneet antaa osuvia nimiä julkisen vallan hankkeille. Niinpä sodan jälkeisiä meno- ja inflaatiopaineita karsimaan pantu Nils Meinanderin komitea sai nimen ”teurastuskomitea”.

Keväästä 1950 istunut komitea antoi kolmannen mietintönsä kevätkesällä 1951. Sananmukaisesti siinä esitettiin kunnon teurastusta lakiin sidottuihin valtion menoihin, joiden osuus oli tuolloin kaksi kolmannesta kaikista menoista.

Kuntien valtionavut haluttiin leikata minimiin. Avustuksia ei tulisi myöntää selvästi kunnille kuuluvien tehtävien hoitoon muuta kuin vähävaraisille kunnille sosiaalisin perustein. Kunnat eivät myöskään saa ryhtyä valtiolle menoja aiheuttaviin hankkeisiin ilman valtioneuvoston lupaa. Kunnilta poistetaan osuudet alkoholiyhtiön voittoon.

Sellaisetkin toimet. kuten kunnanlääkäreiden, kätilöiden ja terveyssisarten ylläpito, haluttiin vähänvaraisia kuntia lukuunottamatta jättää yksin kuntien huoleksi.

Perheellisyyden aiheuttamat lisämenot on karsittava pois lapsilisiä lukuunottamatta. Tosin ensimmäisestä lapsesta ei tulisi maksaa ollenkaan lapsilisää. Perheiden asuntoavustukset ja perhelisät lakkautettaisiin.

Sosiaalisen avustustoiminnan laajeneminen on pysäytettävä ja avustuksia on mieluummin supistettava.

Koulumenoja – sekä rakentamiseen, ylläpitoon – supistetaan ankarasti. Myös vähävaraisille annettava välttämätön koulutustuki on annettava lainoina.

Kansakouluilta säästetään siten, että väliaikaiset opettajat palkataan vain työkausiksi, jolloin loma-aikojen palkat säästyvät. Epäpäteville kansakoulun opettajille ei makseta täyttä palkkaa.

Kansakoulujen jatkoluokat maaseudulla ehdotetaan lopetettaviksi tarkoitustaan vastaamattomina. Toinen hyvä säästökonsti on luokkien oppilasmäärän nostaminen.

Myös maalaisten elinkeinoa rokotetaan mm. timotein tukiostojen ja salaojituspalkkioiden osalta. Pakkolunastetut tilat, joita ei käytetä asutukseen, aiottiin palauttaa viljelijöille.

Sokerina pohjalla on kansaneläkkeen ikärajan korottaminen 67 vuoteen ja perustelu on vetävä (ja edelleen käytössä oleva): ”samaan kuin useissa muissakin s i v i s t y s m a i s s a”.

Loppuhuipentumana todetaan, että komitean ”käsityksen mukaan on olemassa mahdollisuuksia vielä suurempiin säästöihin”.

Turun Sanomat kiitti ehdotuksia 2.6. pääkirjoituksen otsikolla ”Suositeltavia suunnitelmia”. Kirjoituksessa tuettiin aluksi komitean aikaisempia teurastusehdotuksia, joihin kuului mm. noin kuudenkymmenen valtion komitean, toimikunnan ja neuvottelukunnan lakkauttaminen.

Kirjoituksessa huomautetaan, että monet tervetulleet ehdotukset jäävät ilmeisesti toteutumatta aikana, jolloin vain lisätään valtion menoja. Sekin huomataan, että kansalaisten elämä ei siitä

kummene, jos valtion menoja siirretään kuntien harteille.
Kirjoittaja on Turun Sanomain toimittaja.

Suomalaisessa keskustelussa tuolloin puhuttiin TEURASTUSKOMITEASTA ja ÄIDIT protestoivat kaduilla lapsilisien lakkautusta vastaan. Ja siitä sitten noustiin ja alettiin rakentaa pohjoismaisen mallin mukaista hyvinvointivaltiota. Hitaasti ja válillä taantuen kunnes lopulta on tultu tähän päivään ja jälleen meilläkin keskustellaan sosiaaliturvan leikkaamisesta. Ihan kuten Espanjassakin, näin se menee ja kehitys jatkuu.