Makaa, tai on ehka tuhottu…

LINKKI
Profiilikuva käyttäjästä BeeKeeper
BeeKeeper Ei kirjautuneena
Liittynyt: 17.01.2011
Kirjoituksia: 31
Vastauksia: 169

1990-luvulla olin tapaturman johdosta sairaalassa Espanjassa ja sen jalkeen kavin kuntoutuksessa samaisessa sairaalassa reilut kaksi kuukautta, kolmena paivana viikossa. Siihen saakka kunnes lahdimme kesalla Suomeen, jossa espanjalaisen laakarin epikriisin mukaan kuntoutuksen olisi pitänyt jatkua viela kuukauden verran.

Siihen aikaan asiointi hoitui julkisilla faxeilla, faxikopista sai aina kirjallisen todistuksen faxin perillemenosta. Siina nakyi seka lahettajan etta vastaanottajan nimet ja numerot.

Kuuluin Suomen sairausvakuutuksen piiriin ja saamani ohjeistuksen mukaan toimitin kaikki tiedot tapahtuneesta Suomeen Kelalle. Faxilla. Mitaan ei tapahtunut, vastausta ei tullut. Lopulta otin yhteytta puhelimitse ja epakohtelias naikkonen kotipaikkakuntani Kelan toimistossa vaitti, ettei heille ole tullut mitaan faxia. En enaa edes muista miten pitkaan vaantoa jatkui, mutta mikaan asia ei hoitunut.

Suomeen kesanviettoon saavuttuamme menin kyseiseen Kelan toimistoon selvittamaan asiaa. Edelleen vaitettiin, etten ole oikeutettu yhtaan mihinkaan ja etten ole mitaan faxia heille lahettanyt. Naytin tositteen lahetetysta faxista, siina vaiheessa Kelan ”asiakaspalvelija” muuttui tummanpunaiseksi. Ei mennyt kauaa kun tililleni ilmestyi rahasumma, jonka olin sairauslomani johdosta oikeutettu saamaan. Jos tuota tositetta ei olisi ollut, olisi Kela voittanut taistelun – tassakin oli kyse jostakin maaraajan umpeutumisesta. Umpeutuiminen olisi tapahtunut siksi, etta Kelan ”asiakaspalvelijat” tuhosivat lahettamani faxit.