Kiitos Santiago

LINKKI
Profiilikuva käyttäjästä Kari
Kari Ei kirjautuneena
Liittynyt: 01.07.2006
Kirjoituksia: 175
Vastauksia: 1456

Kiitos Santiago erittäin mielenkiintoisesta, ajankohtaisesta ja myös monia meitä suomalaisia koskettavasta keskustelunavauksesta.

Tiedän että pankit ja mitkä tahansa muutkin yritykset voivat osaavien (tai härskien) juristien ja asiansa taitavien talousoppineiden ansiokkaalla avustuksella taikoa rökäletappiotkin näyttämään vahvoilta saatavilta, mutta edes kaikkea hyvää ajatteleva ja tarkoittava Joulupukki ei pääse rajattomasti pakenemaan vallitsevia faktoja. Jokaisen yrityksen, ja jopa yksityisen ihmisen, on kannettava vastuu tekemisistään – tai tekemättä jättämisistään.

Jos siis liian innokkuuden, huolimattomuuden, osaamattomuuden tai välinpitämättömyyden saattamana esimerkiksi pankeilla on asuntoluottoja myöntäessään päässyt vetelät lurahtamaan housuun, niin se on otettava faktana ja yritettävä hoitaa homma edes jollain lailla kunnialla himaan. Eri asia tietysti, jos asioiden ”hoitaminen” kohdistuu yksipuolisesti omiin intressipiireihin liittyviin asioihin – silloin kunniat, arvot ja moraalimaailmat tuppaavat unohtumaan.

Jatkuuko syöksykierre?

Käytännön realiteetti lienee se, ainakin kun tekee huomioita Aurinkorannikon ja sen ympäristön asuntomarkkinoista, valtava määrä valmiita ja melkein valmiita myymättömiä ja vuokraamattomia asuntoja on maannut, makaa ja tulee makaamaan tyhjillään vielä piiitkään. Ei siinä mielestäni minkään taikasauvan heiluttelut tai muutamien mediakontaktien keinopositiivisuudet auta. Realiteetit on realiteetteja, kaupan hyllyt notkuvat myymätöntä tavaraa, eikä ainakaan vallitsevilla ylihinnoilla ostajista ole tietoakaan.

Enkut ostoksilla

Jokunen vuosi aiemmin enkut ryntäsivät Espanjaan ostoksille sankoin joukoin, pankkitili tai perstasku vahvoja puntia pursuten. Asuntokauppaa tehtiin apinan raivolla, eli kenen hiirikäsi oli nopein livauttamaan varausrahan netissä välittäjän tilille. Ei siis viitsitty tulla edes paikan päälle katsomaan, mitä oltiin ostamassa. Yli asunnon arvon olevat lainatkin haettiin sitten kun kerettiin, rahaa tuli ovista ja ikkunoista. Rahaa oli mukamas taskussa niin paljon ettei meinannut ”paskalle taipua” …niin ainakin jotkut innokkaat ostajat siinä hulluuden huumassa luulivat.

Rahakassit notkuen

Moni asunnonostaja kantoikin pimeisiin asuntokauppoihinsa muovikassikaupalla käteistä, mistä lie saatua, eikä niistä euroläjistä ollut käytännössä edes kauppaa vahvistamassa olleet notaarit sen kummemmin kiinnostuneita. Kunhan poistuivat silmää vinkaten kahville siksi aikaa, että kauppakumppanit saivat rahakassillisensa laskettua edes suurin piirtein. Niistä kassillisista ei kuitteja kirjoiteltu!

Nykyään valtiot tosin selvittelevät monien pimeiden rahasäkkien liikkeitä ja pistävät harmaan talouden kauppamiehiä ja -naisia varmuuden vuoksi rautoihin, koska ovat sitä mieltä, että ihmisten rahakassit – ja paljon muutakin – on tarkoitettu ylipöhöttyneen virkakoneiston kokouspalkkioihin, kilometrikorvauksiin, mappiensiirtelypalkkioihin ja muutenkin liukkaiden veljesrattaiden voiteluun – mutkien kautta nautittua puoluetukea unhoittamatta.

Enkkujen joukkopako!

Enkut häipyivät rannikolta nopeasti sulaneen Sterlingin ja jo monilla nurkilla alkaneiden asuntokuplien poksahtelujen myötä. Kaikista halpislentoyhtiöistä huolimatta oli rannikolta sankoin joukoin tapahtuneille paluupakenemisille vaikeaa löytää lippuja takaisin rakkaalle sumusadesaarelle – muutamista pikku käytännön syistä johtuen.

Minne laiva kääntyy?

No joo… nämä eo. kommentit eivät perustu mihinkään tilastofaktoihin, saatika globaaliin tilastotieteeseen tai edes absoluuttiseen näkemykseen faktoista. Mielipiteet perustuvat kuitenkin konkreettiseen henkilö- ja maantietasolla nähtyihin, aistittuihin, koettuihin ja asianomaisilta kysyttyihin mielipiteisiin. Miksei myös omiin yli 15 vuoden kokemuksiin Espanjassa asumisesta.